Kartta - Fatu Hiva (Fatu-Hiva)

Ranskan Polynesia on Ranskan merentakainen paikallishallintoalue. Se sijaitsee keskellä Tyyntämerta Polynesian saaristossa. Ranskan Polynesia koostuu 118 saaresta ja atollista, joiden yhteispinta-ala on yli 4 000 neliökilometriä ja asukasluku vuoden 2017 väestönlaskennan mukaan 281 674. Pääosa väestöstä asuu Seurasaariin kuuluvalla Tahitin saarella, jossa sijaitsee myös pääkaupunki Papeete. Vaikka Ranskan Polynesia onkin Ranskan paikallishallintoalue, se ei kuulu Euroopan unioniin. Ranskan Polynesian virallinen kieli on ranska ja valuutta CFP-frangi. Polynesialaiset uudisasukkaat saapuivat Ranskan Polynesiaan arviolta vuosien 200 eaa. – 400 jaa. välisenä aikana. Ensimmäiset eurooppalaiset havainnot saarista tehtiin 1500-luvun alkupuolella, ja ensimmäiset kohtaamiset tapahtuivat vuosisadan loppupuolella. 1700-luvun lopulta lähtien saarille saapui lähetyssaarnaajia ja 1800-luvulla alue päätyi Ranskan haltuun. Ranska suoritti Tuamotun atolliketjuun kuuluvilla Moruroan ja Fangataufan atolleilla paljon kritiikkiä saaneita ydinkokeita vuodesta 1966 vuoteen 1996.

Ranskan Polynesiassa vallitsee lämmin trooppinen ilmasto. Koillisesta ja kaakosta puhaltavat pasaatituulet tuovat alueelle kaksi vuodenaikaa. Huhtikuusta lokakuuhun kestävän kuivan talvikauden aikana ilmasto viilenee kaakosta puhaltavien pasaatituulten vuoksi, ja heinä- ja elokuu ovat vuoden viileimmät kuukaudet. Marraskuusta maaliskuuhun kestävän sadekauden aikana lämpötilat kohoavat ja sateet lisääntyvät ja voimistuvat. Sadekauden aikana saattaa esiintyä trooppisia hirmumyrskyjä. Saaristojen väliset ilmastoerot ovat pienehköjä. Etelämpänä sijaitsevilla Australsaarilla lämpötilat ovat matalampia kuivan kauden aikana. Pohjoisempana sijaitsevilla Marquesassaarilla kuiva kausi ajoittuu elo- ja joulukuun välille. Tuamotusaarilla vuosittainen sademäärä jää maaston tasaisuuden vuoksi pienemmäksi. Tuliperäisillä saarilla, kuten Tahitilla, Moorealla ja Bora Boralla, esiintyy mikroilmastoja riippuen esimerkiksi sijainnista ja korkeudesta. Itäiset rannikot altistuvat enemmän pasaatituulille, joten niillä vuosittainen sademäärä on korkeampi.